Ketä kiinnostaa?

Ekaa kertaa salilla tai treenaamassa uutta lajia ja jo ennen treenin alkua hikikarpalot kirmailee otsalla. Kuulostaako tutulta? Epäilykset valtaavat mielen: "Mitä jos mä en yhtään osaa, mitä jos mä teen jotain ihan väärin, mitä jos.... ?" Listaa voi varmaan jatkaa loputtomasti eteenpäin. En tiedä onko hyvä ohje, ettei kannata välittää mitä muut ajattelevat, mutta ehkä voisi sen sijaan ajatella, että kaikilla muillakin on välillä ihan samoja fiiliksiä ja niiden kanssa vaan voi oppia elämään. 

Kun aloitin aikoinaan personal trainerina uudella salilla, jossa kaikki oli ihan uutta, voin myöntää kokeneeni hyvin paljon ahdistusta ensimmäisinä viikkoina. Vähän sama fiilis kuin jos  joutuu vaihtamaan puhelimen merkistä toiseen. Hetkihän siinä menee opetellessa mitä tapahtuu mistäkin. Mun ahdistus helpotti, kun tajusin sanoa itselleni, ettei tässä ole mikään pakko osata kaikkea heti ja ainahan sitä voi kysyä joltakin muulta. Ammattitaitoa voi olla sekin että pystyy myöntämään, mikäli jokin asia ei ole omalla osaamis alueella. Aina ei tarvitse "Fake it till you make it".

Tällä hetkellä työskentelen pienellä salilla, jossa oma mielenkiintoni on treenata itseni ja asiakkaiden kanssa lähes pelkästään vapailla painolla. Viimeisimpänä hauskana sattumana oli kun salilla eräs asiakas kysyi, miten muuan laite toimii. Itse en tietenkään ikinä käytä kyseistä laitetta, joten rehellisesti myönsin suoraan, ettei ole mitään aavistusta, mutta katsotaan yhdessä. Pienen tutkailun jälkeen löytyi ratkaisu. Ja kaikki olivat tyytyväisiä. Viikkoa myöhemmin toinen asiakas pohti saman laitteen parissa ja nyt mulla olikin vastaus valmiina. Kysymällä oppii ja jakamalla tietoa muutkin oppivat.

Yhden tytön kanssa treenattiin, koska hän toivoi itselleen ohjelmaa kotiin. Tosi ihana tyttö, mutta suurin osa meidän treeneistä kului siihen että korjataan ylävartalon ryhtiä. Jossain vaiheessa tyttö tunnusti minulle, että haluaa aina pitää katseensa maassa, jottei tarvitse kohdata muita ihmisiä, jotta voi olla enemmän piilossa. Ensin en ymmärtänyt yhtään mistä oli kyse, mutta lopulta selvisi, että hän oli niin huolissaan siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, ja että sen takia hän kävelee mieluummin hartiat kumarassa. 

Siis että mitä?! Nyt jokainen joka ajattelee tällä tavalla, niin äkkiä pois sieltä! Musta tuntuu että tämänhetkisen elämän selfiemaailmassa, ajatukset pyörii itse kullakin liiaksikin siellä oman navan ympärillä. Oma napa on tärkeä ja itsestään pitää pitää huolta, mutta ei pidä pelätä mitä muut susta ajattelee. Koska loppujen lopuksi - Ketä kiinnostaa? Ois kiva jos kiinnostaisi, mutta tuntemattomien heiluminen harvoin kiinnostaa. Ja ne tuntevat kyllä tykkää susta joka tapauksessa, kunhan on vaan oma itsensä.

You don't have to prove yourself to anybody! Just be you and we will love you <3

Sama uusien harrastusten kanssa. Jokainen on ollut ekaa kertaa kaikkialla. Ihan ok tiedustella mistä löytyy pukuhuone, mitä pitää olla päällä ja mukana. Joskus ammattilaisetkin unohtelee kertoa asioista, mitkä pitäisi mainita joka tunnilla. Joten ei ihme että ensi kertalaiset voi tuntea olevansa pihalla. Ja mä olen ainakin omalta osaltani pahoillani tästä. Mut sit seuraavalla kerralla kaikki on varmasti vähän helpompaa, tutumpaa ja turvallisempaa ja tarvii stressata vähemmän. Ei sitä turhaan sanota, että 

kolmas kerta toden sanoo ;)

                                                               Ulpu Puhakka


Tule mukaan Ulpustudion valemennuksiin! Ota yhteyttä ulpustudio@gmail.com tai 040 7218478