Ketodieetti - uhka vai mahdollisuus?

Viime aikoina otsikoihin on noussut hittiruokavalio ketodieetti. Onko se sitten hitti vai huti, selvitellään sitä kohta, mutta käydään ensin läpi mitä sillä tarkoitetaan. Ketodieetissä syödään runsaasti rasvaa sekä proteiinia ja hyvin vähän hiilihydraattia. Ketodieetin tavoite on, että hiilihydraatteja välttelemällä keho menee ketoosiin, eli alkaa käyttämään energiantuotannon varajärjestelmää. Niin... VARAJÄRJESTELMÄÄ.

Karppaus oli hitti myös aikoinaan. Ketodieetti jatkaa samaa linjaa, mutta jos mahdollista niin vielä hieman rajummin. Tiedätkö jonkun joka on karpannut? Putosiko paino? Entä onko kehonkoostumus säilynyt sen jälkeen? Mäkin tunnen monia, jotka karppas aikoinaan ihan huolella ja niillä paino tippuikin ihan mukavasti. Mutta nykyään, he ovatkin sitten pullahtaneet takaisin tai jopa saaneet enemmän kiloja kuin mitä oli aiemmin.

Dieetti kuin dieetti voi yksipuolisena aikaansaada hyvien suolistobakteerien kadon. Meidän keho kun on niin monimutkainen ja ihmeellinen koneisto, että se tarvitsee sisäänsä myös monipuolista ravintoa. Mikäli meinaat sulkea omasta ravitsemuksestasi jonkun osan pois, niin mieti aina miksi? Onko se todella tarpeen? On monia mekanismeja, joiden avulla vähä hiilihydraattiset dieetit tukevat painonpudotusta, mutta on edelleen epäselvää, johtuvatko tulokset oikeasti hiilihydraattien vähyydestä vai proteiinin paljoudesta.

Mikä hiilihydraattien vähentämisessä sitten on pielessä?

Hiilihydraattien vähentäminen vähentää myös imeytymättömän kuidun saantia, jonka seurauksena usein on ummetusta. Lihasten käyttämä glykogeenien muodostuminen vähenee, mikä haittaa kestävyysliikuntaa. Normaalissa ruokavaliossa ravinnosta saatavat hiilihydraatit muutetaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja varastoidaan tarpeen mukaan glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin. Glukoosi on välttämätöntä myös aivojen toiminnalle ja mikäli vältellään hiilihydraatteja elimistö alkaa käyttää rasvavarastoja glukoosin tuotantoon.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien kolesteroliarvor ovat myös helposti pielessä, kun veren kolesteroli ja LDL- pitoisuus nousee. Hiilihydraatin korvaaminen eläinrasvalla ja lihalla suurentaa myös 2.tyypin diabeteksen riskiä.

Urheilijan näkökulmasta ketodieetti aiheuttaa ongelmia mm. koska rasvan syöminen ennen treeniä lisää vatsavaivojen todennäköisyyttä treenin aikana. Ja kun parannat rasvanpolttokykyäsi ketodieetillä, heikennät samalla myös hiilihydraatinpolttokykyä, eli vaikka söisitkin vähän hiilihydraattia, et saa siitä mitään irti. Mitä enemmän ja kovempaa treenataan, sitä enemmän myös tarvitaan hiilihydraatteja. Mitä kovempaa treenataan, sitä heikempiin suorituksiin päästään, mikäli energiaa saadaan liian vähän hiilihydraateista. Runsasrasvaisella ruokavaliolla lihakset eivät yksinkertaisesti pysty toimimaan täydellä teholla ja metabolinen joustavuus heikkenee (kyky käyttää vaihtelevasti hiilihydraatteja ja rasvoja tehokkaasti energianlähteenä).

Kaiken tämän lisäksi ketodieetin turvallisuutta ei voida luotettavasti arvioida, koska sitä on testattu niin vähän ja lyhyitä aikoja. Haluatko todella vaarantaa oman terveytesi dieetin takia?

Ketodieettaajan on muutenkin pidettävä tarkasti kiinni omasta ruokavaliostaan, jotta ketoosi onnistuu. Näin hankala dieetti voi aikaansaada sen että ruuan suhteen pitää olla hyvinkin valikoiva ja nirso, mikä voi aiheuttaa haasteita omaan arkeen entisestään. Onko se edes ekologista tai eettistä?

Kehosta voi saada superhyvän rasvanpolttokoneen muutenkin kuin syömällä ketodieetin mukaisesti!

Kestävyysharjoittelu lajista kuin lajista riippumatta opettaa kehoa polttamaan tehokkaasti rasvaa! Muutama hyvä peruskestävyysharjoitus viikossa - niin että syke oikeasti on peruskestävyysalueella, eli pystyy puhumaan, mutta hengästyy hieman, hikoilee sen verran, että alimmat kerrokset kostuu ja pystyy ylläpitämään harjoitusta riittävän pitkään. Moni harjoittelee vahingossa vauhtikestävyyttä, vaikka tarkoituksena on kehittää peruskestävyyttä. Huomioi siis, että sykealue peruskestävyyttä harjoiteltaessa on n. 50-70 % maksimisykkeestä. Mikä on maksimisyke? Helpoin tapa laskea oma maksimisyke on käyttää kaavaa 220 - oma ikä =

(Esim jos henkilö on 40v. laskennallinen maksimisyke on 220-40=180 - Silloin tämän henkilön peruskestävyys sykealue on n.90-126)

Peruskestävyysharjoittelun lisäksi on tärkeää olla omassa arjessaan riittävän aktiivinen esim se 10 000 askelta päivässä, niin kyllä jo se keho osaa käyttää rasvaa polttoaineena! Monilla mun asiakkailla ollaan törmätty ongelmaan, että askelet jää arjessa sinne 4000-5000, mikä on yksinkertaisesti liian vähän. Sitten pitää jumppaa tai kävellä enempi. Mieti mitä sun pitää tehdä?

Hyviä treenejä ja hyviä valintoja kaikkien lautasille toivoo,

Kehonhallinnan Koreografi Ulpu Puhakka

Mikäli haluut tai tarvitset apua sun painonhallinnassa, niin me autetaan mielellään! 

Tutustu Ulpustudion tarjontaan tai laita viestiä ulpustudio@gmail.com

Huhtikuussa alkaa myös BOOTCAMP KOTIIN verkkovalmennus, johon saa bonuksena kattavan paketin ravitsemuksesta, mikäli ilmoittautuu ennen 27.3.2019 ;)