Miksi paastoaminen ei ole keholle tai mielelle paras ratkaisu

🧠🍞 Miksi paastoaminen ei ole keholle tai mielelle paras ratkaisu – ja miksi aivot rakastavat hiilihydraatteja

Monilla on ajatus siitä, että "vähemmän on enemmän" – syömisessä. Moni aikuinen kokeilee paastoamista, kuten "syön vain kerran päivässä" -malleja, perustellen sitä mm. aivojen paremmalla toiminnalla tai energiatason nousulla. Mutta mitä oikeasti tapahtuu kehossa, kun ruokarytmi typistyy liiaksi?

🔥 1. Ihminen ei ole paastokone – vaan virtaa vaativa kokonaisuus

Paasto ei itsessään ole pahasta – esimerkiksi yöllinen "luontainen" paasto (8–12 tuntia) on täysin normaalia. Mutta kun paasto venyy koko päiväksi ja energiaa saadaan vain kerran vuorokaudessa, keho alkaa sopeutua säästöliekille.

➡️ Säästöliekillä keho vähentää energiankulutustaan, lihasmassaa alkaa kadota, ja aineenvaihdunta hidastuu.
➡️ Pitkään jatkuva energiavaje heikentää hormonitoimintaa, hermostoa ja palautumista. 

Aivot tarvitsevat jatkuvaa energiavirtaa – erityisesti glukoosia eli hiilihydraatteja – pysyäkseen terävinä, keskittyneinä ja tasapainoisina. Kun glukoosia ei saada riittävästi, voi seurata:

•  Keskittymiskyvyn heikkenemistä
•  Mielialan vaihtelua tai ärtyneisyyttä
•  Uniongelmia
•  Aivosumua tai "jumista oloa"

🍞 2. Hiilihydraatit eivät ole vihollisia – vaan aivojen ja lihasten polttoainetta

Hiilihydraatit ovat aivojen ensisijainen energianlähde. Ilman niitä keho siirtyy käyttämään vaihtoehtoisia keinoja, kuten ketoaineita – mutta tämä tila ei ole keholle optimaalinen pitkällä aikavälillä, eikä se todellakaan sovi kaikille.

Jos haluat toimivat aivot, liikuntakykyisen kehon ja hyvän palautumisen, tarvitset sopivasti hiilihydraatteja päivittäin. Esimerkkejä hyviksi hiilarilähteiksi:

•  Kaurapuuro
•  Täysjyväleipä
•  Kasvikset, hedelmät, marjat
•  Juurekset, peruna, täysjyväriisi

Ne eivät ainoastaan tuo energiaa – ne myös tuovat kuidun, vitamiinit ja suoliston tasapainon mukanaan.

🧒🍽️ 3. Syömisen rytmi on myös esimerkki – erityisesti lapsille

Aikuisen tapa syödä ei vaikuta vain omaan kehoon – se luo myös mallin lapsille. Jos lapsi näkee, että "ei tässä tarvita kuin yksi ateria päivässä", hän voi alkaa kyseenalaistaa oman nälkänsä ja tarpeensa. Tämä voi vaikuttaa:

•  Kasvuun ja kehitykseen
•  Syömisen iloon ja suhteeseen ruokaan
•  Syömishäiriöriskin kasvuun

🧠 Lapsen keho ja aivot ovat jatkuvassa kasvussa – säännöllinen, ravitseva syöminen 4–6 kertaa päivässä on perusedellytys oppimiselle, keskittymiselle ja tunne-elämän säätelylle.

❤️ 4. Yhteenveto: Syöminen ei ole vain tankkausta – se on osa terveyttä ja esimerkkiä

Toki jokaisella aikuisella on oikeus kokeilla, mikä itselle toimii. Mutta olisi hyvä pysähtyä ja kysyä:

•  Toimiiko tämä aidosti – vai siedänkö nälkää? 
•  Jaksanko oikeasti paremmin vai olenko vain tottunut väsyyn? 
•  Millaisen viestin annan läheisilleni – erityisesti lapsille – omalla syömiselläni? 

👉 Syöminen ei ole heikkoutta, vaan perustarve, joka kannattaa hoitaa säännöllisesti, monipuolisesti ja hyvällä mielellä. Ei vain oman hyvinvoinnin vuoksi, vaan myös niiden pienten silmien takia, jotka katsovat meitä ja oppivat.

Valmennusterveisin Ulpusi

Ps. Jos haluat parantaa omaa elämänlaatuasi kokonaisvaltaisesti, hyppää mukaan valmennukseeni voimaa ja balanssia - seuraava startti  16.8 - kun varaat valmennuksen nyt, saat sen edullisemmin. Kysy lisää whatsappilla 040 721 8478 tai vieraile netissä:

https://www.ulpustudio.com/balanssi