Mitä jos jatkuva väsymys, iltanälkä, treenien takkuilu tai hallitsemattomalta tuntuvat herkkuhimot eivät kerro huonosta itsekurista?

“Miksi olen jatkuvasti väsynyt?”

“Miksi treeni ei kulje?”
“Miksi tekee iltaisin ihan hirveästi mieli kaikkea?”
“Miksi en pysty olemaan herkuttelematta, vaikka päivällä söin mielestäni ihan hyvin?”

Näitä kysymyksiä tulee vastaan valmennettavieni kanssa paljon.

Ja välillä vastaus löytyy yllättävästä paikasta:

syöt liian vähän.

Ei välttämättä niin vähän, että tuntisit olevasi dieetillä. Ei välttämättä niin vähän, että vatsasi kurnisi koko ajan. Vaan sen verran liian vähän, että keho ja mieli joutuvat jatkuvasti paikkailemaan energiavajetta.

Liian vähäinen syöminen voi näyttää myös “terveelliseltä”

Tämä on yksi asia, joka syömisessä kiinnostaa minua erityisesti.

Liian vähäinen syöminen ei nimittäin aina näytä siltä, että ihminen eläisi pelkillä kahvilla ja näkkileivillä.

Päivä voi näyttää paperilla joskus todella hyvältä.

Aamulla puuroa.
Lounaalla...

Fiksun voimaharjoittelun ansiosta elämänlaatu paranee, kroppa on terveen ja elinvoimaisen näköinen - ja mikä parasta - toimintakyky kasvaa. 

Voimaharjoittelusta on moneksi. Kuinka usein olet kuullut "treenaa mieltä, treenaat kehoasi". Voimaharjoittelussa mieli on avainasemassa. Vahvempi mieli, nostaa isompia kuormia, paremmalla tekniikalla. Järkevässä voimaharjoittelussa tekniikka on isossa osassa, jotta keho pysyy kunnossa ja terveenä. Ja kun tekniikka on kunnossa, on mielen ja ajatuksen oltava läsnä treenissä. Fiksusti toteutettu voimaharjoittelu myös ehkäisee liikuntavammoja. Sillä oikein treenatut lihakset suojaavat kehoa vääriltä väännöiltä ja pelastavat tilanteen esimerkiksi äkillisessä liikkeessä kuten vaikkapa kaatuminen, horjahdus tai muu vastaava. Hyvin harjoitellut keho myös todennäköisemmin estää horjahduksen raitiovaunussa tai korjaa tasapainon liukastuessa. 

Voimaharjoittelu antaa keholle paremman toimintakyvyn, tehostaa kehon aineenvaihduntaa (joka muuten hidast...